Kutistunut vauva

Aikaisemmin tehty pötkylän velourhaalari on jäämässä pieneksi, joten päätin tehdä uuden. Siis sellaisen haalarin, joka sopii tämmöisillä leudoilla keleillä vaikka kauppareissulle sisävaatteiden päälle. Otin sitten kaavan, mittailin ja pohdiskelin, että laitetaanko vähän pitempää lahjetta ja otetaan leveyden puolesta se kokoa pienempi. Hyvä tulee kun vähän säätää! Mitään valmista hyvää kaavaa kun ei kerran ollut siihen hätään saatavilla.

Ja kivan näköinenhän siitä tuli:

Yksi pieni juttu vain kävi matkalla. Vauva kutistui. Nyt pitää odottaa, että se kasvaa ja saadaan haalari käyttöön. Sitten joskus. Ehkä talvella. Tai jos edes keväällä.

Kankaat PaaPii ja Käpynen. Vetskarista pitää mainita, että löysin kirpparilta halvalla kasan vetoketjuja ja tämä oli yksi niistä.

Pötkylä kasvaa

Kuinka nuo vauvat voi kasvaa noin nopeasti? Ensimmäiset vaatteet on jo laitettu pois ja seuraavtkin on jäämässä pieneksi. En juurikaan ommellut vauvalle raskausaikana, koska sukupuolesta ei ollut täyttä varmuutta. Ja jotenkin oli muutenkin vaikeaa miettiä, että millaisia vaatteita kesävauva tervitsee, kun esikoinen syntyi talvella. Sen olen todennut, että puolipotkarit on ehdottomasti paras housuvaihtoehto, koska sukat putoo heti jalasta. Niitä voisi olla monet joka koossa. Ja yöpuvuksi meinaan ommella (kunhan joskus ehdin) hihallisen, vetoketjullisen unipussin. Tämä ipana kun tarvitsee vaipanvaihtoja joka syötöllä, niin olis vaan hirveän paljon helpompaa, kun ei tarvitsisi joka kerta pujotella pieniä jalkoja puntteihin ja napitella neppareita. Bodyjen suhteen ei ole mitään lempparia. Niitä kun ei tarvitse niin usein pukea ja riisua.

Muutaman bodyn sain ommeltua viime viikolla akuuttiin tarpeeseen. Oi että noi kankaat on söpösiä!

Lisää imetysvaatetta

Tykästyin niin tähän imetysversioon Onionista, että tein yhden lisää Verson ihanasta kankaasta. Tuo imetysluukku on osoittautunut käytössä todella toimivaksi ja omasta mielestäni luukku ei ole häiritsevästi tyrkyllä tässä mallissa. Itseasiassa mies ei edes tajunnut koko luukun olemassaoloa.

Olen tykästynyt kanttaamaan aikuisten vaatteissa samalla kankaalla resorin sijaan. Tulee paljon kivemman näköinen!

Takaisin sorvin ääreen

On aika rikkoa blogihiljaisuus ja palata koneen ääreen. Syynä taukoon on ihana pieni prinsessa, joka syntyi heinäkuun alussa arkeamme sulostuttamaan. Aika on tehokkaasti mennyt tuota ihmisen taimea hoidellessa, eikä ompelemiseen ole luonnollisesti jäänyt juuri aikaa. Muutamia juttuja olen saanut silti tehtyä sentään. On ihanaa päästä välillä istahtamaan ompelukoneen ääreen ja viettää hetki omaa aikaa. Vauva-aika on kuitenkin niin intensiivistä, että pienet tauot siitä tulee aina silloin tällöin tarpeeseen.

Naapurin tyttö täytti muutama viikko sitten vuosia ja esikoinen oli kutsuttu juhliin mukaan. Tein tytölle lahjaksi mekon Verson Sokerihiirestä, kun tiesin tytön tykkäävän kankaasta. Hän kun oli aikaisemmin ihastellut siitä tehtyä paitaa meidän pojan päällä. Tuo kangas sopiikin yhtä hyvin niin tytöille kuin pojillekin. Koko oli helppo arvioida, kun naapurin tyttö on ihan saman kokoinen kuin meidän poika. Kaavana oli muunnos jostain OB:n liivimekosta. Mekko osoittautui tosi mieleiseksi. Se on ollut päällä jo monta kertaa. Tosi kiva juttu!

Herralle vaatetta

Koska edellinen paita miehelle onnistui hyvin, niin uskaltauduin saksimaan parempaakin kangasta. Yhdessä valittiin uuteen paitaan Käpysen ihanaa Herra hirttä, joka on kyllä luonnossakin tosi, tosi kiva kangas. Kuosi on kivan erilainen ja kangas itsessään ihanan kevyttä, mutta silti napakkaa trikoota. Tykkään! Paita on samalla kaavall kuin edellinen, eli joku perus poikien kaava OB:sta.

 

Nyt saa ompelukone levätä. Huomenna lähdetään juhannuksen viettoon!

Imetystunika osa 2

Tein vielä toisenkin tunikan. Kaavana sama muokattu Onion kuin edellisessä. Tämä on vähän lyhyempi, kun meinasi kangas loppua kesken. Kangas on Verson puodin ihanaa Maijaa. Toivottavasti nämä tunikat istuu sitten raskauden jälkeen eikä jää jokapuolelta lörppäämään. No, sittenhän sen näkee...

Vetskarista se idea lähti

Löysin Eurokankaasta kivoja vetoketjuja, joissa pohjaväri on musta ja hammastus värillinen. Nappasin mukaani musta/oranssin vetskarin ja ensimmäinen ajatus oli tehdä pojalle musta huppari. Uusimassa Ottobressa on kiva svetarikaava, jossa on vino vetoketju, joten päätin kokeilla sitä. En kuitenkaan tehnyt kaulusta vaan hupun, kun poika on nyt ihastunut huppuihin. Lisäsin huppariin vielä taskun, koska sellainen pitää kaikissa vaatteissa olla. Muuten ne jää käyttämättä. Housut on sekoitus OB:n ultimate casualia ja chillaxia (olikohan se noin kirjoitettu...), koska aloin ensin leikkaamaan ensin mainittua kaavaa, kunnes totesin ottaneeni väärän kaavan. Siitä sai onneksi helposti muokattua tuon kapean mallin, joten no problem. Ihan hyvät tuli. Vähän oli tuo college (joka on myöskin EK:sta) paksua noihin housuihin, mutta menettelee. Pääasia on, että käyttäjä hyväksyi vaatteet ja esitteli niitä kaverillekin ylpeänä: "kato nää vaatteet on setti!".