tiistai 26. elokuuta 2014

Kutistunut vauva

Aikaisemmin tehty pötkylän velourhaalari on jäämässä pieneksi, joten päätin tehdä uuden. Siis sellaisen haalarin, joka sopii tämmöisillä leudoilla keleillä vaikka kauppareissulle sisävaatteiden päälle. Otin sitten kaavan, mittailin ja pohdiskelin, että laitetaanko vähän pitempää lahjetta ja otetaan leveyden puolesta se kokoa pienempi. Hyvä tulee kun vähän säätää! Mitään valmista hyvää kaavaa kun ei kerran ollut siihen hätään saatavilla.

Ja kivan näköinenhän siitä tuli:





Yksi pieni juttu vain kävi matkalla. Vauva kutistui. Nyt pitää odottaa, että se kasvaa ja saadaan haalari käyttöön. Sitten joskus. Ehkä talvella. Tai jos edes keväällä.




Kankaat PaaPii ja Käpynen. Vetskarista pitää mainita, että löysin kirpparilta halvalla kasan vetoketjuja ja tämä oli yksi niistä.

perjantai 15. elokuuta 2014

Pötkylä kasvaa

Kuinka nuo vauvat voi kasvaa noin nopeasti? Ensimmäiset vaatteet on jo laitettu pois ja seuraavtkin on jäämässä pieneksi. En juurikaan ommellut vauvalle raskausaikana, koska sukupuolesta ei ollut täyttä varmuutta. Ja jotenkin oli muutenkin vaikeaa miettiä, että millaisia vaatteita kesävauva tervitsee, kun esikoinen syntyi talvella. Sen olen todennut, että puolipotkarit on ehdottomasti paras housuvaihtoehto, koska sukat putoo heti jalasta. Niitä voisi olla monet joka koossa. Ja yöpuvuksi meinaan ommella (kunhan joskus ehdin) hihallisen, vetoketjullisen unipussin. Tämä ipana kun tarvitsee vaipanvaihtoja joka syötöllä, niin olis vaan hirveän paljon helpompaa, kun ei tarvitsisi joka kerta pujotella pieniä jalkoja puntteihin ja napitella neppareita. Bodyjen suhteen ei ole mitään lempparia. Niitä kun ei tarvitse niin usein pukea ja riisua.

Muutaman bodyn sain ommeltua viime viikolla akuuttiin tarpeeseen. Oi että noi kankaat on söpösiä!





maanantai 11. elokuuta 2014

Lisää imetysvaatetta

Tykästyin niin tähän imetysversioon Onionista, että tein yhden lisää Verson ihanasta kankaasta. Tuo imetysluukku on osoittautunut käytössä todella toimivaksi ja omasta mielestäni luukku ei ole häiritsevästi tyrkyllä tässä mallissa. Itseasiassa mies ei edes tajunnut koko luukun olemassaoloa.




Olen tykästynyt kanttaamaan aikuisten vaatteissa samalla kankaalla resorin sijaan. Tulee paljon kivemman näköinen!

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Takaisin sorvin ääreen



On aika rikkoa blogihiljaisuus ja palata koneen ääreen. Syynä taukoon on ihana pieni prinsessa, joka syntyi heinäkuun alussa arkeamme sulostuttamaan. Aika on tehokkaasti mennyt tuota ihmisen taimea hoidellessa, eikä ompelemiseen ole luonnollisesti jäänyt juuri aikaa. Muutamia juttuja olen saanut silti tehtyä sentään. On ihanaa päästä välillä istahtamaan ompelukoneen ääreen ja viettää hetki omaa aikaa. Vauva-aika on kuitenkin niin intensiivistä, että pienet tauot siitä tulee aina silloin tällöin tarpeeseen.

Naapurin tyttö täytti muutama viikko sitten vuosia ja esikoinen oli kutsuttu juhliin mukaan. Tein tytölle lahjaksi mekon Verson Sokerihiirestä, kun tiesin tytön tykkäävän kankaasta. Hän kun oli aikaisemmin ihastellut siitä tehtyä paitaa meidän pojan päällä. Tuo kangas sopiikin yhtä hyvin niin tytöille kuin pojillekin. Koko oli helppo arvioida, kun naapurin tyttö on ihan saman kokoinen kuin meidän poika. Kaavana oli muunnos jostain OB:n liivimekosta. Mekko osoittautui tosi mieleiseksi. Se on ollut päällä jo monta kertaa. Tosi kiva juttu!